William Shakespeare-Hamlet & Romeo ja Julia

William Shakespeare oli englantilainen näytelmäkirjailija ja runoilija. Hänen tarkkaa syntymäpäiväänsä ei tiedetä, mutta hänet on kastettu 26. huhtikuuta 1564. Hän on yksi historian merkittävimmistä kirjailijoista. Hän kirjoitti useita näytelmiä joista tunnetuimpia ovat kuningas näytelmät, Hamlet sekä Romeo ja Julia. Shakespeare kirjoitti teoksensa renessanssin aikana.

Shakespearella oli neljä siskoa ja kolme veljeä. Hänen isänsä oli menestyvä hansikas kauppias ja raatimies, äiti puolestaan oli vanhaa vaurasta sukua. Molemmat vanhemmat olivat todennäköisesti lukutaidottomia, vaikka hänen isänsä toimikin korkeimmillaan Stratfordin pormestarina.

18-vuotiaana Shakespeare meni naimisiin kahdeksan vuotta itseään vanhemman Anne Hathawayn kanssa. He saivat kaikkiaan kolme lasta.

Shakespearen nimi mainitaan Lontoon teatteripiireissä ensimmäisen kerran vuonna 1594, kun hänen kirjoittama näytelmä trilogia Henrik VI osoittautui suureksi menestykseksi. Samoihin aikoihin Lontoon teatterit suljettiin toistuvasti ruton takia. Tämä antoi Shakespearelle aikaa kirjoittaa näytelmien välissä myös runoutta. Shakespeare liittyi vuonna 1594 The Lord Chamberlain´s Men

-näyttelijäseurueeseen. Hänestä tuli seurueen pysyvä jäsen ja osaomistaja. Lontooseen rakennettiin Globe-teatteri vuonna 1599. Hänestä tuli teatterin vakituinen dramaturgi , näyttelijä ja osakkeenomistaja. Shakespeare muutti asumaan Lontoon Shoutwarkiin.

Noin vuonna 1611 hän palasi takaisin Stratfordiin ja asui siellä pysyvästi vuodesta 1614 alkaen terveytensä heikennyttyä. Globe-teatteri paloi vuonna 1613, mutta se rakennettiin uudestaan seuraavana vuonna. Osa Shakespearen käsikirjoituksista saattoi tuhoutua palossa. Shakespeare kuoli 23. huhtikuuta 1616.

Shakespearen tuotanto sisältää 37 näytelmää, 154 sonettia, kaksi pitkää kertovaa runoelmaa ja lisäksi paljon muita runoja. Hänen teoksiaan on käännetty useimmille nykyaikaisille kielille ja niitä esitetään jatkuvasti ympäri maailmaa. Näytelmille ominaista on psykologinen henkilökuvaus, luonteva dialogi, draamallinen jännite ja kielellinen taituruus. Guinnesin ennätysten kirjan mukaan Shakespeare on kaikkien aikojen käännetyin kirjailija, hänen teoksiaan oli lokakuuhun 2005 mennessä käännetty ainakin 116 kielelle.

Romeo ja Julia ei ollut Shakespearen alkuperäis teos vaan se on alun perin italialainen. Englannissa Brooke-niminen runoilija julkaisi siitä oman versionsa vuonna 1562. Brooken kertova runoelma on Shakespearen päälähde. Myöskin Hamletia pidetään todennäköisesti uudelleen kirjoitettuna versiona vanhemmasta Hamlet näytelmästä, mutta se sisältö mitä pidetään oleellisena, kuten dialogija henkilöhahmot syvemmässä merkityksessä katsotaan kuitenkin Shakespearen luomukseksi.

Hamlet

Henkilöt: Hamlet Tanskan prinssi, Claudius Tanskan kuningas, Hamletin isän veli nousi valtaan tapettuaan Hamletin isän, Gertrud Claudiuksen puoliso Hamletin äiti, Horatio Hamletin ystävä, Polonius valtion varain ja tapain ministeri, Laertes Poloniuksen poika, Ofelia Poloniuksen tytär, Rinaldo Poloniuksen palvelija, Hamletin isän haamu, Fortinbras Norjan prinssi, palvelijoita: Cornelius, Voltimand, Güldenstern, Rosencrantz ja Osrik, upseereja: Marcellus ja Bernardo, Francisco sotamies, Pappi, kaksi Haudankaivajaa, Näyttelijäseurue, Merimiehiä, Sanantuojia ja Sotilaita.

Juoni: Hamlet eli Tanskan prinssi palaa kotiinsa Wittenbergistä. Tällä välin Hamletin isä on kuollut ja äiti mennyt naimisiin isän veljen Claudiuksen kanssa. Horatio, Marcellus ja Bernardo ovat vahtipaikalla Vallinsarvella ja odottavat, että haamu ilmestyy. Marcellus ja Bernardo ovat nähneet haamun kaksi kertaa aiemmin. Haamu ilmestyy, mutta ei puhu heille. Marcelluksesta ja Bernardosta näyttää siltä kuin haamu muistuttaisi kuningasta eli Hamletin isää. He päättävät kertoa tästä Hamletille. Hamlet tulee heidän mukaansa ja huomaa, että haamu on hänen isänsä. Haamu kertoo Hamletille, että hän ei kuollut puutarhassa käärmeen puremaan vaan hänet myrkytettiin ja että myrkyttäjä oli hänen veljensä Claudius. Haamu pyytää Hamletia kostamaan Claudiukselle.

Laertes, joka on poloniuksen poika lähtee Ranskaan. Hamlet ei ole varma hänen isänsä haamun sanoista vaan haluaa saada varmistuksen. Hän alkaa esittää hullua ja yrittää saada varmuutta Claudiuksen syyllisyydestä. Muut alkavat miettiä onko Hamlet tullut hulluksi. Poloniuksen mielestä tämä on tullut hulluksi, koska hänen tyttärensä Ofelia on hänen käskystään torjunut Hamletin rakkauden. Muut yrittävät saada selville, miksi hamlet on tullut hulluksi. Linnaan saapuu kiertävä teatteri seurue. Hamlet pyytää heitä esittämään Gonzagon murhan ja haluaa siihen lisäyksen, joka muistuttaa hänen isänsä surmaa. Hamlet ja Horatio aikovat tarkkailla Claudiuksen ilmeitä esityksen aikana varmistuakseen hänen syyllisyydestään. Muut järjestävät Hamletin ja Ofelian tapaamisen saadakseen selville onko Ofelia saanut Hamletin hulluksi. Hamlet katkaisee välinsä Ofeliaan. Claudius ja Polonius vakoilevat Hamletin ja Ofelian tapaamista verhon takana ja huomaavat, että Hamletin hulluksi tuleminen ei johdu siitä. Hamlet aiotaan lähettää Englantiin. Hamletin äiti Gertrud aikoo puhua Hamletille, Polonius salakuuntelee verhon takana Hamlet tulee huoneeseen ja puhuu äitinsä kanssa kun Polonius luulee Hamletin surmaavan Gertrudin. Hamlet lävistää verhon ja Polonius kuolee. Hamlet raahaa Poloniuksen ulos ja hautaa tämän jonnekin. Hamlet lähtee Englantiin. Laertes palaa Ranskasta aseistettu tanskalaisjoukko mukanaan ja syyttää Claudiusta isänsä eli Poloniuksen kuolemasta. Claudius kertoo ettei hän tappanut Poloniusta vaan että sen teki Hamlet. Laertes ja Claudius tekevät suunnitelman jolla Hamlet saadaan tapettua. Claudius sanoo, että Hamlet kadehtii Laertesin aseenkäsittelytaitoja. He päättävät, että Hamlet ja Laertes ottavat kaksintaistelun. Laerteksen miekkaan laitetaan myrkkyä, jotta Hamlet kuolee siihen. Varasuunnitelmana he laittavat myrkkyä myös Hamletin lasiin sillä kaksintaistelussa tulee kuuma ja kun Hamlet pyytää juotavaa hän juo myrkyn. Ofelia hukkuu ja hänelle pidetään hautajaiset. Merimiehet tuovat tiedon, että Hamlet on palannut tanskaan. Muutaman päivän matkan jälkeen Hamletia Englantiin vieneen laivan kimppuun hyökkäsi rosvoalus, joka toi Hamletin takaisin Tanskaan. Hamlet ja Horatio juttelevat haudankaivajan kanssa hautausmaalla, kun Ofelian hautajaisseurue tulee paikalle. Hamlet ja Laertes tappelevat haudassa. Hamletille kerrotaan kaksintaistelusta. Claudiuksella ja Laerteksella on näennäinen vedonlyönti Claudius on laittanut panokseksi kuusi arabialaista ratsua ja Laertes puolestaan kuusi ranskalaista säilää ja tikaria kaikkine tarpeineen. Laertes ja Hamlet ottelevat. Gertrud juo myrkytetyn viinin. Laertes osuu Hamletiin, lähitaistelussa miekat vaihtuvat ja Hamlet haavoitaa laertesta. Gertrud ehtii ennen kuolemaansa kertoa, että viini oli myrkytetty. Hamlet haluaa tietää syyllisen. Laertes kertoo suunnitelmasta ja että Claudius juoni kaiken. Hamlet pistää Claudiusta. Norjan nuori Fortinbras palaa Puolan retkeltä. Hamlet käskee hovimies Osrikia kertomaan, että hän luovuttaa kruununsa Fortinbrassille. Hamlet, Laertes ja Polonius kuolevat.

Miljöö: Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tanskaan, mutta miljöötä ei kuvailla tarkasti. Ennen kohtausta kerrotaan tapahtumapaikka esimerkiksi huone linnassa tai hautausmaa.

Romeo ja Julia

Henkilöt: Romeo Montaguen poika, Julia Capuletin tytär, Montague, Lady Montague, Capulet, Lady Capulet, Tybalt Lady Capuletin veljen poika, Benvolio Montaguen sukulainen, Romeon ja Mercution ystävä, Imettäjä Capuletin palvelija ja Julian entinen imettäjä, Escalus Veronan prinssi, Mercutio Escaluksen sukulainen ja Romeon ystävä, Paris nuori aatelismies ja Escaluksen sukulainen, Abraham Montaguen palvelija, Balthasar Romeon palvelija, Capuletin serkku vanha aatelismies, Pietari Capuletin palvelija,Veli Lorenzo, Veli Johannes, Apteekkari (Mantovassa), palvelijoita: Simson, Gregorius ja Pannunpohja.

Juoni: Capuletin ja Montaguen palvelijat tappelevat kadulla. Romeo on rakastunut Rosalineen ja miettii vain häntä. Paris pyytää Capuletilta lupaa saada pyytää Juliaa vaimokseen. Capulet aikoo pitää juhlat ja sanoo, että Paris voi siellä kosia Juliaa. Romeo, Benvolio ja Mercutio menevät juhliin kuokkimaan. Benvolio ja Mercutio käskevät Hamletin verrata Rosalinea puolueettomasti muihin naisiin ja huomata ettei tämä ole sen kummempi kuin muutkaan. Romeo näkee Julian ja rakastuu tähän. Tybalt Lady Capuletin veljen poika kuulee Romeon äänen ja sanoo Montaguen ääni. Hän käskee hakea miekan. Capulet ei anna Tybaltin alkaa riehua juhlissa. Tybalt käy kuitenkin uhkailemassa Romeota. Romeo menee Julian ikkunan alle ja käy Julian kanssa pitkän vuoropuhelun. Julia lähettää palvelijan kysymään sovitusti seuraavana päivänä Romeolta milloin heidät vihitään. Romeo menee Veli Lorenzon puheille ja kertoo hänen ja julian aikeista mennä naimisiin. Veli Lorenzo moittii Romeota, koska Rosalinan tapauksesta on niin vähän aikaa, mutta suostuu vihkimään heidät, koska ajattelee, että se voisi katskaista Capuletin- ja Montaguen suvun välisen vihanpidon. Imettäjä tulee Romeon puheille. Romeo pyyttää häntä sanomaan Julialle, että hankkiutuu ripitettäväksi niin Veli Lorenzo voi vihkiä heidät. Romeo pyytää Imettäjää noutamaan köysitikkaat, joita pitkin hän voi illalla kiivetä Julian huoneeseen. Imettäjä kertoo Julialle. Julia menee luostariin ja Veli Lorenzo vihkii heidät. Mercutio ja Tybalt miekkailevat ulkona. Romeo pyytää heitä lopettamaan taistelun. Tybalt pistää Mercutiota Romeon kainalon alta ja pakenee. Mercutio kuolee. Romeo haluaa kostaa Tybaltille. Romeo ja Tybalt taistelevat. Romeo voittaa, Tybalt kuolee. Romeo lähtee ja paikalle tulee Upseeri ja kansalaisia. Päätetään, että Romeo karkotetaan Veronasta. Luostarissa Romeo juttelee Veli Lorenzon kanssa, joka kertoo tälle karkotuksesta. Imettäjä tulee ja kertoo, että Julia vaipuu vuoteelleen, ryntää ulos, kutsuu Tybaltia, huutaa Romeota ja kaatuu taas alas. Romeo yrittää pistää itseään tikarilla, mutta Imettäjä estää sen. Veli Lorenzo käskee Romeota menemään lohduttamaan Juliaa, kipuamaan köysitikkaita ja häipymään ennen vartioiden tuloa ja sen jälkeen menevän Mantovaan ja elämään siellä, kunnes Romeon ja Julian liitosta tehdään julkinen ja sukujen kanssa tehdään sovinto. Capulet ja Paris päättävät, että Julia ja Paris menevät torstaina naimisiin. Romeo lähtee Julian huoneesta. Julialle tullaan kertomaan, että hän menee Parisin kanssa torstaina animisiin. Julia sanoo, että ottaa mieluummin Romeon kuin Parisin. Veli Lorenzo ja Paris suunnittelevat häitä, kun Julia tulee paikalle ripittäytymään. Julia kysyy Veli Lorenzolta keinoa, jolla hänen ei tarvitsisi mennä naimisiin Parisin kanssa. Päätetään, että Julia juo ennen nukkumaan menoa lääkkeen, joka tekee hänestä kuolleen oloisen, kun aamulla luullaan, että Julia on kuollut hänet viedään vanhaan hautaholviin, jossa ovat kaikki Capuletit. Tällä välin Veli Lorenzo ilmoittaa Romeolle ja Julian herätessä he odottavat häntä ja Romeo vie hänet Mantovaan. Julian luullaan kuolleen ja hänet viedään hautaholviin. Romeon palvelija vie Romeolle tiedon, että Julia on kuollut. Romeo hankkii apteekkarilta myrkkyä ja aikoo nauttia sen Julian vierellä.Veli Johannes tulee Mantovasta. Veli Lorenzo kysyy mitä Romeo sanoi vai lähettikö Veli Johannes kirjeen. Veli Johannes kertoo ettei saanut kirjettä lähtemään. Romeo ryhtyy murtamaan hautaa ja Paris tulee paikalle. Romeo ja Paris taistelevat. Paris kuolee, mutta pyytää ennen kuolemaansa, että Romeo laskisi hänet Julian vierelle. Romeo laskee Parisin julian viereen. Pitää pitkän puheen vuoron, juo myrkyn ja kuolee. Veli Lorenzo tulee paikalle ja Balthasar kertoo hänelle mitä on tapahtunut. Julia herää ja Veli Lorenzo Kertoo Julialle Romeon ja Parisin kuolleen. Julia ottaa Romeon tikarin, pistää sen rintaansa ja kuolee. Kun Montaguet ja Capuletit kuulevat mitä heidän vihansa on saanut aikaan he tekevät sovinnon.

Miljöö: Kirjan tapahtumat sijoittuvat Veronaan ja Mantovaan, mutta miljöötä ei kuvailla tarkasti. Ennen kohtausta kerrotaan tapahtuma paikka esimerkiksi Capuletin talo tai luostari. Tarina tapahtuu neljässä tai viidessä päivässä. Se ajoitetaan tavallisesti vuoteen 1595.

Aihe ja teema: Hamletin aihe ja teema on vallanhimo ja kosto, sillä Claudius haluaa saada vallan ja tappaa veljensä, Hamlet taas haluaa kostaa Claudiukselle isänsä kuoleman. Romeossa ja juliassa aihe ja teema on rakkaus ja että vihan pito ei kannata, sillä se johtaa huonoihin seurauksiin, sillä Romeo ja Julia ovat rakastuneita, mutta sukujen vihanpidon takia he kuolevat.

Tyyli: Molemmat kirjat ovat ihmiskeskeisiä, mikä on renessanssinajan kirjallisuudelle tyypillistä. Molemmat kirjat ovat myös tragedioita, sillä molemmissa päähenkilöt kuolevat lopussa. Tragedia on myöskin renessanssin kirjallisuudelle tyypillistä, koska se on peräisin antiikin ajalta ja renessanssiin liittyi antiikin ihailu. Kirjoissa on myöskin hieman komedisia piirteitä, mutta päätyyliltään ne ovat tragedioita. Näin ollen kirjojen juonetkin ovat ajalle tyypillisiä, sillä ne noudattavat tragedian kaavaa. Molemmissa kirjoissa on vähän tarinan kannalta oleellisia henkilöitä, joka tuo tarinaan ihmiskeskeisyyttä, joka on ajalle tyypillistä. Myöskin kirjojen aiheet olivat ajalle tyypillisiä. Kummassakaan kirjassa ei kuvailla miljöötä tarkasti, mutta se liittyy varmaankin ihmiskeskeisyyden tyypillisyyteen.

Kielletty kirja

Teoksesta jäi epäselväksi onko Kurt Vonnegut ylipäätään yksi kirjan henkilöistä ja jos oli oliko hän Billy Bilgrim, jonka ympärille hän rakentaa tarinan, sillä joissain kohdissa puhutaan taustalla olevasta henkilöstä ja sitten kirjassa on lause ”se olin minä”. Jäi myös epäselväksi miksi kuolemasta puhumisen yhteydessä käytettiin aina lausetta ”niin se käy”.

Taustatiedoista sain selville, että Billy Bilgrim on henkilö joka joutuu Vonnegutin itsensä tavoin sotavangiksi. Selviää myös, että Billy Bilgrim ei ole Kurt Vonnegut vaan, Kurt Vonnegut on kertoja ja välillä kun puhutaan sivuhenkilöstä ja kirjassa on lause ”se olin minä” tarkoitetaan Vonnegutia. Selviää myös, että Dresdenin pommitus on niin suuressa osassa kirjassa siitä syystä, että Vonnegut itse joutui todistamaan sitä. Kaupungin palaessa Vonnegut säilyi kirjan päähenkilön Billy Bilgrimin tapaan turvassa maanalaisessa lihavarastossa. Pommituksen jälkeen saksalaiset komensivat Vonnegutin muiden sotavankien mukana keräämään ruumita raunioista joukkohautoihin. Teosta on yleisestikin helpompi ymmärtää kun tietää, että Vonnegut on itse ollut sodassa, joten osa sotakuvauksista on hänen itsensä kokemaa. ”Niin se käy” lause kuolemasta puhumisen yhteydessä kuvaa kuinka kuolema on samalla kertaa järkyttävä ja vähäpätöinen. Taustatiedoista käy ilmi, että Vonnegutin sotakokemuksilla oli ratkaiseva vaikutus hänen koko tuotantoonsa ja mielipiteisiinsä sekä myöhempään kirjalliseen tuotantoonsa. Kun tietää perusteet , joilla kirja on ollut kielletty, tekstistä pystyy tunnistamaan niitä piirteitä, mutta perusteet sensuroimiselle ovat heikkoja. Taustatiedoissa juonen rakennetta selvitetään selkeämmin. Juonen ymmärtää suurimmilta osin ilman taustatietojakin, mutta taustatiedot auttavat ymmärtämään pieniä yksityiskohtiakin.

Teurastamo 5-Kurt Vonnegut

Kurt Vonnegutin sodan vastainen kirja Teurastamo 5, tai lasten ristiretki on julkaistu vuonna 1969, se on puoli elämänkerrallinen teos, joka kertoo amerikkalaisen sotilaan Billy Bilgrimin kokemuksista toisessa maailman sodassa ja siitä kuinka hän matkustelee ajassa ja näkee menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Teos julkaistiin suomennettuna vuonna 1970. Suomentajana toimi Juhani Jaskari.

Kirjassa on monia henkilöitä, josta tärkeimmät ovat: Billy Bilgrim, joka työskentelee optikkona Iliumissa. Hänellä on kaksi lasta Barbara ja Robert. Hän kokee elämänsä vaiheet sekalaisessa järjestyksessä ja niimpä hän on nähnyt kuolemansakin jo monta kertaa. Valencia Merble, joka on Billyn vaimo. Hän on matkalla sairaalaan tapaamaan Billyä, tämän oltua lento-onnettomuudessa, mutta ajaa matkalla kolarin, jonka seurauksena auton pakokaasut puskevat auton sisään loppumatkan sairalalle ja hän kuolee häkämyrkytykseen. Roland Weary on nuori sotilas, joka pelastaa Billyn useita kertoja, mutta kuolee junassa matkalla vankilerirille. Enne kuolemaansa Weary pyytää Paul Lazzaroa, kostamaan kuolemansa Billylle, jota hän kuolemastaan syyttää. Paul Lazzaro on pienikokoinen iäkäs autovaras Chigagosta, joka sanoi, että hänellä oli luettelo vihollisistaan ja, että voi tapattaa kenet tahansa palkaamalla jonkun kaverin ampumaan kenet haluaa tapettavan maksaessaan tuhat dollaria plus matkakulut. Hän varoittaa joutumasta vihollislistalleen. Edgar Derby on iäkäs lukion opettaja, joka tavattiin kuljettamasta teekannua, jonka hän oli ottanut katakombeista. Hänet pidätettiin rosvouksesta, tuomittiin oikeudessa ja ammuttiin. Howard W. Campbell Jr. oli amerikkalainen, josta oli tullut natsi. Hän oli kirjoittanut tutkimuksen amerikkalaisten sotavankien kehnosta käyttäytymisestä. Hän yritti saada amerikkalaiset sotavangit taistelemaan venäläisiä vastaan vapaisiin amerikkalaisiin joukkoihin. Hän sanoi, että heti kun venäläiset olisi lyöty heidät lähetetettäisiin Sveitsin kautta kotiin. Eliot Rosewater on Billyn ystävä johon hän tutustuu sotaveteraanien sairaalassa. Hän esittelee Billylle Kilgore Troutin romaneeja. Kilgore trout on epäonnistunut tieteis kirjailija, joka tekee rahaa hoitamalla sanomalehtien jakelua jakelupoikien avulla. Billy tapaa hänet Iliumissa, jossa hän on kadulla ohjeistamassa jakelupoikia.Tralfamadorelaiset ovat Tralfamadoress asuavia olioita, jotka näkevät maailman neljässä ulottuvuudessa. Tralfamadorelaisilla on yksi käsi, jonka keskellä on yksi vihreä silmä.

Teosen juoni rakentuu etenkin sotavankeuden ja Dresdenin pommituksen ympärille. Tarinan aikana käydään läpi koko Pilgrimin erikoislaatuisen elämän vaiheet alusta loppuun ja takaisin. Juoni alkaa kun Billy Bilgrim lähetetään sotaan pastorin apulaiseksi. Siellä hän joutuu keskelle Ardennien taistelua. Hän selviää hengissä, mutta kuljeksii huumautuneena kaukana saksalaisten uusien linjojen takana. Siellä hän tapaa kolme muuta kuljeksijaa, kaksi tiedustelijaa ja panssarin torjunta mies Roland Wearyn. Tiedustelijat jättivät Billyn ja Wearyn yksikseen, mutta saivat surmansa. Billy ja Weary puolestaan joutuivat sotavangeiksi ja heidät kuljetettiin vankileirille. Roland Weary ei kuitenkaan päässyt vankileirille asti vaan kuoli junamatkan aikana. Ennen kuolemaansa hän kertoi Paul Lazzarolle, että Billy Bilgrim oli syyllinen hänen kuolemaansa, Lazzaro lupasi kostaa Billylle Wearyn puolesta. Vankileirillä oli englantilaisia sotilaita, joiden luona amerikkalaiset sotavangit olivat ennenkuin heidät lähetettiin Dresdeniin, jossa heidät majoitettiin vanhaan teurastamoon rakennukseen jonka numero oli viisi. Amerikkalaiset tekivät Dresdenissä töitä, kunnes Dresden pommitettiin maan tasalle. Amerikkalaiset lukittiin esikaupungin talliin jossa he olivat viettäneeet yhden yön ennen kuin heidät määrättiin kaivamaan ruumiita Dresdenin raunioista. Ja sitten eräänä aamuna he huomasivat, että ovi ei ollut lukossa. Toinen maailmansota oli Euroopassa ohi. Juoni ei ole näin yksinkertainen vaan Billy Bilgrim matkustelee ajassa välillä tulevaisuuteen ja välillä menneisyyteen. Hän käy välilllä Tralfamadoressa, jonne tralfamadorelaiset ovat hänet siepanneet ja laittaneet eläintarhaan. Hän kertoo myös kuinka tulee kuolemaan, Paul Lazzaron kostaessa toverinsa Roland Wearyn kuoleman. Billy on puhumassa Chigagossa suurelle yleisölle lentävistä lautasista ja tralfamadorelaisten aika käsityksestä, kun joku ampuu Billyn.

Kirjassa liikutaan useissa erilaisissa miljöissä. Yksi miljöö on toisenmaailmansodan aikainen Eurooppa, etenkin Dresden, joka on aluksi hyökkäyksiltä säästynyt kaupunki, mutta joka lopulta pommitetaan maan tasalle. Maan tasalle pommitettua Dresdeniä kuvaillaan kuin kuuksi. Yksi miljöistä on vankileiri, jossa Billy ja muut amerikkalaiset sotavangit olivat yhdessä englantilaisten upseerien kanssa. Siellä oli parakkeja, joista yksi oli sairaala, missä oli kuusi vuodepaikkaa. Yksi miljöistä oli Tralfamadoren eläintarha, jossa Billy oli yhdessä Montna Willdhackin kanssa lasikuvussa, joka oli sisustettu vastaamaan maan asukkaan taloa. Kuvun ulkopuolella ei ollut happea vaan syanidia. Ilium Billyn kotikaupunki on normaali amerikkalainen kaupunki.

Teurastamo 5 on romaani, jossa on yhdistetty historiaa tieteiskirjaan. Romaanissa yhdistyvät menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjan teemoja ovat sodan vastaisuus, kohtalo ja vapaa tahto. Billy Pilgrim kertoo, että tralfamadoressa hänelle sanottiin, että ”olen käynyt 31;llä asutulla planeetalla ja vain maassa puhutaan vapaasta tahdosta. Kohtalo on myös yksi pääteemoista, vaikka Billy Bilgrim on nähnyt kuolemansa monta kertaa, hän vain hyväksyy sen kohtalona, jota ei voi muuttaa. Yksi pääteemoista on myös ihmisen järjettömyyden huipentuma, joka tapahtuu kun Dresdenin pommituksen kauhun, kuoleman ja tuhoutumisesn keskellä otetaan aikaa rangaista yhtä miestä, joka teki näpistyksen.

Terastamo viittä, on yritetty sensuroida monia kertoja, koska siinä on epäkunnioittava sävy ja oletettavasti säädytöntä sisältöä. Vuonna 1972 piirin tuomari kielsi sen sillä perusteella, että se on turmeltunut, moraaliton, psykoottinen, mauton ja anti-kristitty. Novellissa amerikkalaiset sotilaat käyttävät kirosanoja ja kirjan kieli on epäkunnioittavaa. Kirja kuvaa myös seksiä. Se oli yksi ensimmäisistä kirjallisuuden kuittauksista, että homoseksuaalit miehet, tarkoitetaan romaanin ”keijuja”, olivat natsien holokaustin uhreja.

USA:ssa kirja on ajoittain ollut kielletty kirjallisuuden tunneilla, poistettu koulujen kirjastoista ja kirjallisuuden opetussuunnitelmista, mutta sitä käytetään joissain kouluissa. Teurastamo 5 on edelleen kiistan alainen. Teurastamo 5 on 67. American Library Associationin vuonna 100 eniten vuosina 1990-1999 kiistellyn kirjan listaan. Elokuussa 2011, romaani kiellettiin tasavallan High Schoolissa Missourissa.

Tämän kirjan sensuuri perusteet ovat mielestäni heikot, koska näillä perusteilla ei pitäisi sensuroida mitään kirjaa. Yleisestikään kirjoja ei pitäisi sensuroida heikoilla perusteilla, koska se rikkoo sananvapautta. Mielestäni, jotta jonkun kirjan saa sensuroida siihen pitää olla todella hyvät perusteet.

Runoutta arjen havainnoista

Auto oli likainen,
se täytyi pestä.
Nyt auto on puhdas,
mutta ei kiillä.
Maali kaipaa vahausta,
tein sen.
Nyt se loistaa,
kuin naantalin aurinko.

Twitter novelli

Minulle tuli nälkä, mutta jääkaappi oli tyhjä. Lähdin kauppaan, joka olikin valitettavasti kiinni. Menin kioskille, tein ostokset. Tuli kalliiksi, mutta nälkä lähti.

Kuuden sanan novelli

Kuuden sannan novellia on mahdoton kirjoittaa.

Tenavat: Ressun herkkuhetki

Lapsille ja lapsenmielisille

Albumin tekijä Charle M.Schulz syntyi 26. marraskuuta 1922 ja kuoli 12. helmikuuta 2000. Hänet tunnetaan parhaiten sanomalehdissä ilmestyneistä tenavat sarjakuva stripeistä. Schultsilla oli useita yhtäläisyyksiä omassa elämässään tenavat sarjakuvan päähenkilön Jaska Jokusen kanssa. Hänen isänsä oli parturi ja äiti kotirouva. Hänellä oli koira ja hän oli luokkatovereihinsa nähden allemmmuuden tuntoinen, koska oli näitä nuorempi hypättyään kahden lukukauden yli. Hänen viimeinen strippinsä julkaistiin seuraavana päivänä hänen kuolemansa jälkeen. Stripissä Ressu-koira kirjoittaa jäähyväiskirjeen lukijoille. Schulzin perhe on toivonut ettei kukaan muu jatka tenavia, ja toistaiseksi pyyntöä on noudatettu. Hän on kirjoittanut tenavien lisäksi myös lyhytaikaisia urheilullisia sarjoja.

Albumin stripeissä lapset pohtivat erilaisia asioita ja Ressu-koira ihmettelee hedän ajatuksiaan. Joissakin stripeissä on käytetty hyväksi myös raamattua, jota joku henkilö siteraa omassa puhekuplassaan. Myös usein toistuva teema on Jaska Jokusen baseball joukkue ja Jaskan omissa ajatuksissa olevat baseball tulokset ja ottelut. Jotkut stripit linkittyvät toisiinsa niin, että ne ikään kuin jatkuvat edellisestä, mutta useimmiten ne eivät liity toisiinsa.

Sarjakuvan henkilöitä:

Sarjakuvan päähenkilö on Jaska Jokunen. Hänet kuvataan toiveikkaaksi lapseksi, joka kokee epäonnistumisia ja pettymyksiä. Hän toimii omassa baseball joukkueessaan syöttäjänä. Joukkue häviää aina muuten paitsi silloin kun Jaska itse on estynyt pelaamaan. Jaska Jokusella on aina päällään saman lainen paita, jossa on sahalaitainen poikkiraita. Hänen päänsä on pyöreän mallinen ja hän näyttää sarjakuvissa kaljulta, mutta Schulz on kertonut, ettei hän ole kalju, vaan hänen hiuksensa ovat niin vaaaleat etteivät ne erotu helposti.

Ressu on Jaska Jokusen beagle-rotuinen koira, joka kävelee pääasiassa kahdella jalalla. Ressu asuu Jaska Jokusen pihalla koirankopissa ja on usein sarjakuvissa sen katolla. Ressulla on myös veljiä ja sisko, jotka esiintyvät silloin tällöin sarjakuvassa. Tässä albumissa Ressun sisäruksista mainittiin Remppu, joka asuu aavikolla sekä myös Antti ja Olavi. Sarjakuvissa Ressu ilmaisee itseään ajatuskuplien avulla. Ressu on lintujen ohella ainoa, joka ymmärtää kaustisen puhetta.

Tellu on luonteeltaan melko äreä ja agressiivinen. Hän pelaa Jaska Jokusen baseball joukkueessa aina takakentällä, mutta ei saa palloa koskaan kiinni. Tellu inhoaa ressua ja hän on ihastunut Amadeukseen, joka puolestaan inhoaa tellua.

Eppu on Tellun filosoiva pikkuveli ja Jaska Jokusen hyvä ystävä, jonka tunnusmerkkejä ovat lapselle poikkeuksellisen laaja yleissivistys ja riepu, jota hän kantaa mukanaan kaikkialle. Epulla on yleensä päällään raidallinen paita ja hänen hiuksensa näyttävät kuvissa harvoilta. Hän lainaa usein evankeliumia.

Salli on Jaska Jokusen pikkusisko. Sallin hiukset ovat lyhyet ja vaaleat ja hän on tavallisesti pukeutunut mekkoon. Salli on luonteeltaan itsepäinen ja laiska, mutta myös hyväsydämminen ja isoveljensä tavoin herkkä elämän oikeuden mukaisuudelle. Hän on ihastunut Eppuun ja sarjakuvan muista hahmoista poiketen hän ei ole kovin innostunut urheilusta.

Amadeus esitetään yleensä soittamassa lelupianoaan. Hän pelaa Jaska Jokusen baseball joukkueessa siepparina. Hän pitää klassisesta musiikista ja näyttää kykenevän soittamaan lelupianollaan mitä tahansa oikealle pianolle sävellettyja kappaleita.

Piparminttu-Pipsa on rempseä poikatyttö, hän on hyvin urheilullinen ja johtaa Jaska Jokusen baseball joukkueen kanssa kilpailevaa joukkuetta. Hän on myös ihastunut Jaskaan. Pipsalla on mustat hiukset. Piparminttu-Pipsan kanssa esiintyy monesti hänen silmälasipäinen ystävänsä Maisa, joka puhuttelee tätä yleensä pomoksi. Piparminttu-Pipsa, Maisa ja Sami ovat keskenään samalla luokalla ja käyvät eri koulua kuin tenavat sarjan muut lapset. Sami on hiljainen afroamerikkalainen ja lainaa Epun tavoin mielellään raamattua.

Kaustinen on Ressun pieni lintu ystävä joka asuu Ressun koirankopin lähellä sijaitsevassa puussa. Kaustinen on uskollinen ja lähtee aina mukaan kaikkeen ressun kanssa. Se on välillä myös ailahtelevainen ja väsyy nopesti. Kaustinen osaa kirjoittaa kirjoituskonella, jolloin myös muutkin kuin muut linnut tai Ressu ymmärtävät häntä. Kaustisen lentotaito on melko huono ja hän törmäileekin esteisiin. Värillisissä sarjakuvissa Kaustinen piirretään keltaisena.

Sarjakuvan miljöönä toimivat pääasiassa koulu, ulkoilma ja sisätilat. Koulussa näytetään esineistä ainoastaan opettajan pöytä ja pulpetteja sekä tuoleja ja joitain pienempiä esineitä kuten kyniä. Ulkona tapahtuvissa stripeissä pihaa kuvataan yksinkertaisesti: maassa näkyy ruohoa tai lunta ja taustalla joskus puita. Muissa sisätiloissakin näytetään vain tuoleja, pöytiä ja sänkyjä. Missään tapahtumapaikoissa ei esitetä kovin paljon pikku esineitä. Elottomat tekijät kuvataan yksinkertaisesti ja ne eivät yleensä puhu eivätkä esitä ajatuksiaan.

Albumin suurin esillenouseva teema on asioiden vatvominen, sillä lapset pohtivat sarjakuvissa erilaisia asioita. Albumin henkilöiden maailmankatsomus on lapsenomainen eli he eivät ymmärrä vielä kovin paljoa maailmanmenosta. Albumin henkilöiden arvomaailma on myönteinen. Heidän mielestään ulkonäöllä ei ole mitään väliä vaan kaikki ovat kavereita kaikkien kanssa, vaikka välillä ovatkin riidoissa tai kiusaavat toisiaan. He suhtautuvat henkisiin arvoihin positiivisesti ja luottavasti ja, koska henkilöt ovat lapsia he eivät tiedä juuri mitään rahasta, vallasta ja vallankäytöstä, joten niillä ei ole heille mitään merkitystä. Kokonaisuudessaan hahmojen elämäntapa on myönteinen ja positiivinen.

Albumi on mustavalkoinen ja sen piirrostekniikka on hyvin pelkistetty ja melko yksin kertainen varrattuna esimerkiksi Tex Willeriin, jossa hahmojen ja ympäristön yksityiskohtiin on panostettu enemmän. Piirrostekniikka on kaksiulotteinen. Albumissa ei ole juuri käytetty tehokeinoja. Kuvat ovat selkeitä ja kuvattu aina samanlaisesta kuvakulmasta suoraan edestä yleensä melko läheltä, mutta joskus myös kauempaa. Joissakin kuvissa osa henkilöitä on kuvassa kauempana kuin toiset. Kuvien taustan ovat yleensä puhki eli valkoisia. Kuvat rakentuvat henkilöistä ja pelkistetystä muusta ympäristöstä esimerkiksi huonekaluista.

Tarina etenee etupäässä tekstin ja puhekuplien avulla. Pelkistä kuvista ei voi ymmärtää sarjakuvan sanomaa vaan kuvat ennemmänkin selkeyttävät teksitiä, mutta kuvat eivät itsessään kerro varsinaisesti mitään. Teksti viittaa pääasiassa kuvaan, mutta voi välillä viitata myös kuvan ulkopuollelle eritysesti ajatuskuplissa.

Albumissa minua kiinnosti eniten sen päähenkilöt Jaska Jokunen ja Resssu, koska heidän hahmonsa ja ajatuksesnsa olivat erityisen mielenkiintoisia. Jaskan pääkiinnostus kohde on baseball ja Ressu elää huolettomasti kunhan vain saa ruuan ajallaan. Myös muut henkilöt olivat kiinnostavia, koska kaikilla on jokin erityinen kiinnostuksen kohde tai tunto merkki esimerkiksi Epulla on riepu.